Katuaq logo Kulturip Illorsua - Kulturikkut pikialaartitsisoq

Saqqummersitsineq: Gitz-Johansen - Qalipaasorsuaq

Aasaanerani saqqummersitsineq, Qalipaasorsuaq - Aage Gitz-Johansen.

Ulloq:

Sumi: Paarlersuaq
Periode


Akeqanngilaq

Aage Gitz-Johansen, 1897-1977, tassaavoq qalipaasartoq titartuillunilu ilusilersuisartoq. Aasaq mannalu Katuami saqqummersinneqartussat taaneqartumit suliaapput. Suliaasalu ersersippaat eqqumiitsuliortup Kalaallit Nunaannik inuinillu asannittuunera.

Gitz-Johansen 1932-imi  avannaarsuani ilisimasassarsiortumit  Knud Rasmussen kaammattorneqarpoq Qeqertapiluunersuaq, Kaalalit Nunaat minnerunngitsumillu inui qalipagaliarileqqullugit. Tamatuma nalaani Gitz Hawai-imut ingerlaniarluni piareersarpoq, qularnanngitsumillu qalipaasartup Gaugain-ip arnalioriaasianut assingusumik titartaariaasia Gitz-imik kaammattuinermut aallaaviupput.

Ukiup tulliani, 1933-imi, Maniitsumukarluni aallarpoq, tassani najugaqarfigissallugit fiskemester Nielsen. Tamatuma nalaani nalulluinnarpaa ummatini kasuallatsinneqarujussuartussanngortoq. Tassanimi meerartaasut ilinniartitsisuat Vibeke Lindhard iniminit anisariaqarpoq qalipaasoq inissaqaqqullugu. Takuinnartutik taakku imminnut nuannariilerput, naak Gitz tamatuma nalaani nuliaqaraluartoq marlunnik meeraqarfigisaminik Købernhavn-imi najugaqartunik. Vibs Gitz-ilu København-ip Rådhus-iani ukioq 1934 katipput, tassa Maniitsumi ukiinerup kingorna. Tassani Qalipaasorsuarmik taagorneqarpoq. 

Kalaallillu Qeqertapiluunersuarmi najugaqartusuut Gitz-ip assut nuannarilerlugillu asasarilerpai, tamannalu takuneqarsinnaavoq titartagai qaliapagaalu qimerlooraanni. Inuillumi ulloq manna tikillugu suliai assut nuannarisarivaat. Gitz Vibekelu "Vips" ukioq 1935 Tunumi Ammassalimmut (maanna Tasiilamik taaneqartartumut) ingerlapput, tassanilu ukiinerminni siullermik ernertaarlutik, Jeppe-mik atsikkaminnik. Tunumiinneq Gitz-imut eqqumiitsuliortutut puigunaalluinnartunngorpoq, tassanimi inuit ”kalaggarinnerupput” siulimissut inuullutik, aamma upperiarsiorneq eqqarsaatigalugu, naak aamma naalagiartartuugaluarlutik.

Gitz kingusinnerusukkut arlaleriaqaluni avannamut ingerlaartarpoq. Thule-meeqatigivaa Peter Freuchen, Tunup avannaarsuaneeqatigivai Ebbe Munch aamma Eigil Knuth allallu Gamma-mik taallugu ilisimasassarsiornermi angalaqatini. Qallunaatsiat najugaqarfigisimasaat aamma kitaata kujataani illoqarfiit, Siorapaluk aamma kitaata avannaani Upernavik tikttarpai. Gitz kingullermik Kalaallit Nunaanniippoq 1948-mi. Nuannarinngilaami ineriartornermik taallugu qallunaat naalakkersuisuisa sorsunnersuup aappata kingorna suliniutaat. Gitz-ip suliai ullutsinni kalaallit angerlarsimaffippaasuini nivingapput aammalu katersugaasivinni Upernavimmi, Tasiilami, Maniitumi, Qaqortumilu kiisalu Nuummi Piorsarsimassutsip Illorsuaani Katuami takussaallutik.

Saqqummersitsineq pilersinneqarsimavoq Katuap Jeppe Gitz-Johansen-illu suleqatigiinnerisigut.

Aningaasaliisut:

   

Katuamut tusarnaartitsersuaartoqarnerani inuppassuarnut peqataajartorit, ukiormoortumik pisartoq Akisuanerit Festival ingerlanneqarnerani

Akisuanerit Festival 2016

Katuamut tusarnaartitsersuaartoqarnerani inuppassuarnut peqataajartorit, ukiormoortumik pisartoq Akisuanerit Festival ingerlanneqarnerani

Nutaarsiassanik pisartagaqalerit

Cookies

katuaq.gl bruger cookies

Cookies er nødvendige for at få hjemmesiden til at fungere og giver info om, hvordan du bruger vores hjemmeside, så vi kan forbedre den både for dig og for andre. katuaq.gl bruger primært cookies til trafikmåling, login og optimering af sidens indhold. Hvis du klikker videre på siden, accepterer du vores brug af cookies.