Katuaq logo Kulturip Illorsua - Kulturikkut pikialaartitsisoq


Pinngortitaleriffik Aarhus Universitetilu pinngoritami ilisimatusarneq pillugu Nuummi tamanut ammasumik oqalugiaateqassapput:

`Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuisarnermi ilisimatusaatigalugu misissuisarnerit siullersaanniit nutaajunersaannut`

 Katuaq - ’Inersuaaraq’ 10. December, 2015 nal. 19:00-21:00

Oqalugiarneq akeqanngilaq nalunaarnissarlu pisariaqarani - aggiinnassaasi!

Danskisut ingerlanneqassaaq  

 Oqalugiartuussapput Ilisimatusarnerup oqaluttuarisaanerani Lektori Kristian Hvidtfeldt  Nielsen, Aarhus Universitetimi Center for Videnskabsstudier-imeersoq aamma kvartærgeologimi lektori Nicolaj Krog Larsen, Aarhus Universitetimi Institut for Geosciense og Arktisk Forskningscenter-imeersoq.

 Unillatsiannginnermi:

Angutit sapiitsut, sakkutooqarnikkut aaqqissuusseqqissaarneq avatangiisinillu eriaginninneq: Kalaallit Nunaanni ilisimatusarneq oqaluttuarisaarunerup tungaaniit isigalugu

Vikingit 900-ikkut ingerlaneranni Kalaallit Nunaata kujasissuanut nunasseqqaarmatali Nunat Avannarliit silarsuarmi qeqertat annersaannut immikkut ittumik attuumassuteqalersimapput. Ilisimatuutut misissuisarnerit, nunassittarnerit, niuerneq politikikkullu attaveqarneq Kalaallit Nunaat inerisarniarlugu nunamilu pinngortitap pisuussutai iluaqutiginiarlugit aallartinneqartalerput.

Oqalugiarnermini lektor Kristian Hvidtfeldt Nielsenip sammissavai Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut tunngasut oqaluttuarissallugillu angutit sapiitsut, sakkutooqarnikkut aaqqissuussinerit avatagiisinillu illersuiniarluni iliuutsit Kalaallit Nunaanni misissuisarnernut attuumassutillit.

Unillatsiareernermi:

Kalaallit Nunaata Sermersua - siornatigut, massakkut siunissamilu

Kalaallit Nunaata sermersua silap pissusaasa allanngortarsimanerinut, nunarsuarmut sunniuteqartarsimasunut tarrarsorfittullusooq isigineqartarpoq. Taamaattumik sermersuaq politikimut, tusagassiornermut ilisimatusarnermullu minnerunngitsumillu nunarsuarmi tamarmi silap kissakkiartorneranut attuumassutilerujussuuvoq.

Oqalugiaammini lektor Nikolaj  Krog Larsenip Kalaallit Nunaata Sermersua tassumalu oqaluttuassartaa ukiunut milliuunit marluk sinnilinnut tunngasoq sammissavaa. Ilanngullugulu oqaluttuarissallugu ilisimatuutut misissuisartut paasissutissat tamakkua silap pissusaasa massakkut kissakkiartornerannut atatillugu siunissamut qanoq sunniuteqassangatinneraat. Naggasiutigissavagut timmisartumiit assilisat pisoqqat, 1930-ikkunniit ullumimut katersorneqarsimasut, takussavarpullu tamakku sermermip ukiuni 80-ini kingullerni qanoq ingerlaaseqarsimanera pillugu qanoq erseqqitsigisumik takussutaasinnaasut.

Aggerlutit Kalaallit Nunaannut ilisimasassarsiortarsimanerit Kalaallit Nunaatalu sermersua pillugu oqalugiaat pissanganartoq tusarnaaruk. Oqalugiaat Aarhus Universitetimi tamanut ammasumik oqalugiarnermeersuuvoq. Oqalugiarnermik aallarniisuussaaq Thomas Juul-Pedersen Pinngortitaleriffimmeersoq piffissallu ingerlanerani unillatsiarnermi kaffeqassaaq.

  

Lauge Koch, qallunaaq urajassiooq issittunilu ilisimatuutut misissuisartoq, 1931-34-mi ukiuni pingasuni Kalaallit Nunaanni ilisimasassarsiornermi pisortaavoq, taamanikkullu siullermeerluni timmisartoq atorlugu nunap assiliortoqartarlunilu ujaqqanik misissuisoqartarpoq.

 

Asseq taanna 1952-imi Life Magazine-meersuuvoq, tassanilu takuneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat issittuni sakkutuulersornermi Sovjetunionip tungaanut pingaarutilittut inissisimasoq.

 

Kujataani ujaqqanik pisoqaassusersiugassanik katersuineq - kingullermik sermersuup aassimanera qanga pisimanersoq paasiniarlugu periuseq nutaaq atorneqassaaq. Nunarsuaq avataannarsuaniit qinngornernit torarfigineqartuartuuvoq - taamaalilluni kosmogene isotop-inik pilersoqartarpoq (10 Be) tamakkulu ujaqqani uuttortarneqarsinnaasarput.

 

Kitaani Maniitsup eqqaani sermersuaq timmisartumiit assilisaq. Asseq saamerleq Lauge Koch-ip 1930-ikkunni ilisimasassarsiornerani assilisaavoq. Asseq talerpilleq 2013-imi sermimi tassani assilisaavoq atuakkamut: 'Indlandsisen – 80 års klimaændringer set fra luften '.-imut assiliartassatut.

 

Nutaarsiassanik pisartagaqalerit

Cookies

katuaq.gl bruger cookies

Cookies er nødvendige for at få hjemmesiden til at fungere og giver info om, hvordan du bruger vores hjemmeside, så vi kan forbedre den både for dig og for andre. katuaq.gl bruger primært cookies til trafikmåling, login og optimering af sidens indhold. Hvis du klikker videre på siden, accepterer du vores brug af cookies.