Katuaq logo Kulturip Illorsua - Kulturikkut pikialaartitsisoq


Pinngortitaleriffimmit aamma Aarhus Universitetimit saqqummiunneqarpoq:

Nuummi `Pinngortitamik ilisimatusarneq pillugu tamanut Oqalugiarneq´

Imeq

Kemi-mi professor Søren Rud Keiding, Institut for Kemi, Aarhus Universitet

2016-imi marsip ulluisa 22-anni marlunngornermi Katuami `Inersuaaqqami´ nal. 19-21(danskisut oqalugiartoqassaaq)

Inuit ilaat isumaqarput pisuffigisinnaallugu. Allat oqarput eqqaamannissinnaasoq. Silaannarsuarmi sumi tamaani ujarparput aamma inuunernut tamanut tunngaviuvoq. Kemiskiuusumik formelia tamanit ilisimaneqarnersaagunarpoq aamma timitta ¾-ia imiuvoq. Soorunami imeq eqqartorparput. Nunarsuarmi pingaaruteqarnerpaaq, ilisimaneqarpaaq aamma sutigut tamatigut molekylet eqqumiinnersaat, H2O.

Taamaattumik imeq molekylini ilisimatusarneqarfigineqarpaajujuaannarsimavoq. Molekylit silarsuaannut itinerusumik misissuiffiginninnissatsinnut nutaamik periarfissaqarnivut tamaasa erngup molekylia amerlanertigut siulliullugu misissortarparput.

Ukiuni kingullerni ingammik laserip qinngorneri sivikitsuararsuit erngup qanoq ”atuuttarneranik” nutaamik pitsaanerusumillu paasisaqartippaatigut.

Erngup piginnaasai eqqumiitsut ilarpassui erngup molekyliini ataasiakkaaniinngillat, molekylilli akornanni sunniivigeqatigiinneraniillutik. Oqalugiarnermi imermik ilisimatusarnerit nutaanerpaat pillugit assersuutit arlallit aamma imeq pillugu oqaluttualiarpassuit ilaat tusassavatit.

Nutaarsiassanik pisartagaqalerit

Cookies

katuaq.gl bruger cookies

Cookies er nødvendige for at få hjemmesiden til at fungere og giver info om, hvordan du bruger vores hjemmeside, så vi kan forbedre den både for dig og for andre. katuaq.gl bruger primært cookies til trafikmåling, login og optimering af sidens indhold. Hvis du klikker videre på siden, accepterer du vores brug af cookies.